Sami Sojonen Photography

Taas on vierähtänyt aikaa melkoisesti siitä kun viimeksi blogiini kirjoittelin joten olisikohan syytä tehdä jo etukäteen “uudenvuoden lupausta” siitä että ensi vuonna (ja eteenpäin siitä) tulen ahkerammin kirjoittamaan tänne ajatuksiani tekemisistäni. Puollustelen taas asiaa vähän… muutama kirjoitus on luonnoksena odottamassa viimeistelyä mutta ikävä kyllä niiden viimeistelyä ei taida koskaan tapahtua sillä niin kauan kun emme voi palata ajassa taaksepäin. No suunnitelmia on paljon, osa onnistuu ja osa ei mutta näillä mennään tällä hetkellä.

Kirjotan tätä tekstiä autossa matkalla kotiin Punkaharjulta missä oli näyttely yhdessä Ville Hyvärisen kanssa. Kun molemmat meistä oli ensimmäistä kertaa puuhaamassa näyttelyä niin monta asiaa olisimme tehdä toisinkin, näin jälkikäteen on helppo sanoa kaikenlaista mutta kun itse niitä asioita havaitsee niin on olemassa mahdollisuus että seuraavalla kerralla ei ainakaan samoja virheitä tee uudestaan. Mitään sen suurempaa “mokaa” ei sentään tapahtunut. Osaan näistä “virheistä” emme olisi pystyneet itse vaikuttamaan. Kuitenkin olen oikein tyytyväinen tästä näyttelystä tulleeseen palautteeseen, mitä sain vielä tänään kun keräilimme teoksia pois seinältä. Valtionhotelli paikkana on hyvä ja huono. Hyvää on sijainti koska Retretti ja Olavin Linna Oopperajuhlineen on lähellä mikä tarkoittaa paljon potentiaalisia katsojia, myös ulkomaalaisia.

“Dataan siel päiväst toiseen Facebookissa ja käyn vähä lätisees paskaa huoltoasemalla…” on ainakin tyttö on suorasanainen, siitä ei voi moittia, ei sitten alkuunkaan. Mutta kertooko tuo kommentti, mikä on poimittu Nelonen.fi ja Huippumallit -sivuilta, tästä ihmisestä joka sai itselleni aikaan avautua tästä huippumallitouhusta vähän normaalista poikkeavalta suunnalta eli ei ulkonäkö, ei catwalk -kävely vaan se mitä päässä on tallella kuten käyttäytyminen. Voiko muuta edes odottaa ihmiseltä jonka normaalia elämää on “datailla päivästä toiseen Facebookissa“.

Alan ymmärtää taas enempi tätä “irl” -lyhennettä (=in real life). Toisilla se taitaa tarkoittaakin todella sitä “oikeaa elämää” eikä vaan lyhennettä joka on alunperin tarkoitettu nopeuttamaan kirjoittamista, keskustelua, silloin kun modeemien nopeudet olivat max 9600 bps. Vai onko näiden “datailijoiden” “oikea elämä” sitä että istutaan päivästä toiseen tietokoneen äärellä ja ainoat sosiaaliset kontaktit tapahtuvat sosiaalisen median kuten Facebookin kautta. Olen kerran nähnyt omin silminkin sen kuinka nuoren parin olohuoneessa oli 2 tietokonetta huoneen molemmissa päissä ja kommunikointi tapahtui osittain chattailemällä esim. Facebookin kautta. Melko hurjaa omasta mielestäni, jota ihmettelin silloin mutten enää. Eiköhän tämä ollut tällä erää tässä. Toivotaan että Suomen Huippumalliksi tulee tyttö joka osaa edes jonkinlaiset sosiaaliset taidot (HUOM! tässä ei tarkoiteta sosiaalisella sosiaalista mediaa) ja osaa käyttäytyä varsinkin.

Tunnustan että olen alkanut näiden Huippumalli -sarjojen myötä enemmän miettimään vaatetusta kun mietin omia kuvauksia, mikä toimii minkäkin kanssa. Suuri yllätys oli itselleni että uteliaisuudesta ostin myös Elle -lehden. En ole vielä ehtinyt lukemaan mutta kuvat kiinnostavat varsinkin. Pakko mainita vielä että tässä “semifinaalissa” vai mikä nyt tämä Egyptin retki olikaan, Luxorissa tehtävänä oli ottaa 5 valokuvaa ja kaikkien 5 kilpailijan osalta kuvat olivat hienoja, osa suorastaan fantastisia!

Ei tässäkään ainoatakaan kuvaa, mihin tämä blogi on menossa oikein…

Kyllä on mahtava paikka! Nyt alkaa retkemme olla ohitse, laiva lähtee aamulla klo 5:45. Siitä alkaa sitten 10 tunnin kotimatka. Jotenkin tuntuu todella pitkältä ajalta, siitä ensimmäinen puolisko ollaan laivassa ja loput autossa.

Olen yllättynyt siitä miten hyvin olen pystynyt liikkumaan täällä, ottaen huomioon sen että ajoittain kuljen kahden kepin kanssa. Kait se on jotain mitä pystyy itsestään repimään ylimääräistä, silloin kun on tarve. Asiaan vaikuttaa varmasti se että on mielekästä tekemistä.

Kuvia on syntynyt järkyttävän paljon. En ole eilisen jälkeen enää jaksanut tyhjentää muistikortteja mutta arvioisin tämän hetken saldona noin 40 gigatavua. Se vanha totuus, määrä ei korvaa laatua. Mutta kyllä joukossa on kuvia joihin olen tyytyväinen.

Tänään pääsin kuvaamaan mm. hippiäistä, kylläpä on nopea lintu! Kuulemma Euroopan pienin lintu, Petri juuri mainitsi linnun tieteellisen nimen eli regulus regulus. Sain kuvattua myös haluamani maiseman jossa ei näy kuin vesi ja taivas… ihan ei sillä tavalla kuin olisin halunut mutta tuli omanlaiseni versio “No line on the horizon” -kuvasta (U2 levyn kansikuva, saman niminen levy).  Eihän se kyllä pidäkkään olla samanlainen mitä tämä japanilainen kuvaaja on tehnyt.

Nyt Utö vaikenee. Ehkä viikonlopun aikana saan tehtyä joitain kuvia valmiiksi.

LISÄYS: Kuvia Utön retkeltä löytyy täältä

No niin tässä kuvia eiliseltä. Mokkula toimii, edes jotenkin. On kaksi ongelmaa, toinen niistä on se että Mokkula toimii melkosen verkkaisesti ja toinen ongelma on että läppäri toimii vähintään yhtä hitaasti jos ei hitaammin. Eli kuvien työstäminen on jäätävän hidasta ja niiden siirtäminen lähes mahdotonta.

Valitettavasti näiden syiden takia saattaa loput kuvat jäädä odottamaan kotiutumista täältä. Mukavaa täällä on, kivan rauhallista. Saari on hyvin rauhallinen vielä tähän aikaan vuodesta, mitä nyt hulluimmat lintubongareista ovat saapuneet paikalle.

Mutta nyt ne kuvat…

Huomenta vaan. Eilen aamulla luvatut jatkot eiliselle päivälle jäivät valitettavasti väliin koska väsymys vei miehestä voiton. No tänään sitten pirteämpänä!

Laivamatka tänne Utön saarelle oli mahtava! Tuli tunne kuin olisi Antarktiksen matkalla, jäälauttoja seilasi yksinäisinä siellä täällä, näimme noin 30 hyljettä, Haahkoja useita yli tuhannen linnun parvina ja tietenkin aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta.

Itse Utössä kiertelimme saarta tutustumismielessä, lintuja oli odottamassa valtavasti. En ole koskaan nähnyt yhtä paljon esimerkiksi punarintoja yhdellä kertaa. Kuvia on syntynyt kohtuudella, eiköhän tänään käy niin että kortit alkavat pursuamaan. Valitettavasti vielä ei ole näyttää yhtään kuvaa mutta jos aamupäivän suunnitelmani toteutuu niin yritän saada muutamia kuvia näytille nyt aamupäivästä.

Nyt on aika rientää aamukahville!